Sulhanen ei saa nähdä pukua ennen häitä
Tämä taitaa olla hääperinteistä ehkä se kaikista tärkein minulle. Mielestäni (minun) hääpuvun tulisi olla sulhaselle yllätys, ja sulho ei saisi olla valitsemassa hääpukua. En myöskään ole "first look"- kuvien puolella, vaan haluan, että sulho näkee minut vasta kun astun kirkon ovista sisään. Tämä siis minun kohdalla tärkeää, muiden morsianten tyyli on täysin heidän näköinen ja niin sen kuuluukin olla. :) Onneksi minun sulhoni on kanssani samaa mieltä, ja haluaa nähdä puvun vasta kirkossa. Siispä hääpukuni voi turvallisesti oleskella meidän kotona, pukupussin piilossa tietysti.
Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua, jotain sinistä
Hääperinteiden "klishee", joka ei omalla kohdallani taida kyllä toteua. Tämä hääperinne on toki hyvin kaunis ajatustasolla ja tiedän, että sitä edelleen pidetään osana hääperinteitä. "Jotain vanhaa" kuvastaa morsiamen suhdetta omaan menneisyyteensä. "Jotain uutta" symboloi tulevaisuuteen katsomista. "Jotain lainattua" tarkoittaisi jonkin asian tai esineen lainaamista onnellisesti naimisissa olevalta morsiamelta, näin tuore morsian ikään kuin "lainaa palan onnellisuutta" itselleen. "Jotain sinistä" kertoo uskollisuudesta, puhtaudesta ja luotettavuudesta, sillä väri sininen tunnetaan näiden asioiden symbolisena värinä.
Hääparin tulee nukkua erillään häitä edeltävä yö
Tämäkin hääperinne tullaan toteuttamaan. Mielestäni on mukavaa ajatella, että seuraava yö jonka vietämme yhdessä, tullaan viettämään vasta avioparina. Tämä samalla helpottaa päivän järjestelyjä, jos ei halua sulhasen näkevän morsianta valmistautumassa. Vielä on auki, olenko kotosalla täysin yksin edeltävän illan vai tuleeko seurakseni kaasot tai muutama heistä. Hassua kyllä, taidan ehkä parhaiten rentoutua olemalla yksin.
Isä saattaa alttarille ja luovuttaa tyttärensä sulhaselle
Oma isäni on valitettavasti siirtynyt jo "tuonpuoleiseen", mutta jos hän olisi elossa, haluaisin hänet ehdottomasti saattamaan minut alttarille. En osaa sanoa, kuinka hän olisi tuohon pestiin suhtautunut - kovin mielellään ei nimittäin esiintynyt :) Mutta luultavimmin olisi tehtävän ottanut kunniakseen.
Minut saattaa alttarille hyvin läheinen kummisetäni ja tästä olen hänelle hyvin kiitollinen!
Riisin heittäminen
Riisin heittäminen tuntuu nykyään olevan kiellettyä monien eri kirkkojen alueella, sillä ne houkuttelevat esimerkiksi lintuja. Kirkosta "ulostuloon" mielestäni kuuluu jonkinlainen tapahtuma, oli se sitten riisien heittäminen, saippuakuplien puhaltelu tai vaikka aplodit. Mukava perinne siis tämäkin. Se on alunperin englantilainen perinne, riisien tarkoituksena oli tuoda avioparille lapsionnea ja vaurautta.
Mietin pitkään mikä olisi hauska ja kaunis vaihtoehto riisien heittämiselle, kun kyseessä on talvihäät. Yleisin vaihtoehto taitaa olla pitkät tähtisädetikut. Ne ovat kyllä kauniit ja hyvin toteutettuna (jokainen saa ne palamaan yhtä aikaa) toimii erinomaisesti ja bonuksena ne näyttävät valokuvissa ihanilta. Me päädyimme kuitenkin hieman erilaiseen vaihtoehtoon.
Ostin suuria, noin 3cm, kultaisia kulkusia, joihin kiinnitin valkoisen pienen ruusun ja juuttinarun. Jokainen vieras saa yhden ison kulkusen, jota helistää, kun astumme kirkosta ulos. Ääni on ihanan heleä, ja tuo jotenkin mieleen porot ja talven! Valokuviin tuo ääni ei kyllä välity, mutta jospa joku vaikka videokuvaa hetken meille :)
Lisää hääperinteistä myöhemmin !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti